Kuopiossa kaukolämmön tuotantotavat suurennuslasin alla

Kaupungit ja rakennukset ovat suuressa roolissa ilmastonmuutoksen hillitsemisessä. Euroopassa käytetystä energiasta noin puolet kuluu lämmitykseen ja jäähdytykseen. Ne muodostavat vajaan kolmanneksen Euroopan hiilidioksidipäästöistä.

Pohjolassa lämmitys on elinehto, johon kuluu paljon energiaa verrattuna Etelä-Eurooppaan. Kaukolämpöverkosto on rakennettu vastaamaan säännölliseen lämmitystarpeeseen. Vuonna 2023 kaukolämmön hiilidioksidipäästöt olivat noin 8 % Suomen hiilidioksidipäästöistä.

Turpeen poltosta luovutaan

Hiilidioksidipäästöjen vähentäminen on energiayhtiöiden asialistalla.

– Fossiilisista polttoaineista luopuminen alkaa olla itsestäänselvyys. Oman vähähiilisyyspolun rakentaminen on keskeinen osa energiayhtiöiden tekemistä, toteaa Energiateollisuus ry:n johtaja Janne Kerttula.

Kerttula vastaa yhdistyksessä kaukolämmön kokonaisuudesta ja toimii Euroheat & Powerin (EHP) puheenjohtajana Brysselissä. EHP on eurooppalainen kaukolämpöalan kattojärjestö.

Kuopion Energia käytti vielä hieman yli kymmenen vuotta sitten lämmön lähteenä lähes yksinomaan turvetta. Tuotantojohtaja Peter Seppälä kertoo, että siitä on tultu eteenpäin pitkä matka.

– Kattiloita on uudistettu niin, että niissä voi polttaa sataprosenttisesti puupolttoainetta. Lisäksi Haapaniemi 2-kattilalle investoitu savukaasupesuri lämmön talteenotolla on vähentänyt polttoaineiden käyttömäärää, Seppälä kertoo.

– Viime vuonna turpeen osuus kaukolämmön polttoaineesta oli 17 prosenttia. Siirrymme toimimaan kokonaan ilman turvetta muutaman vuoden sisällä ja jatkamme pelkällä biomassalla, hän lisää.

Haapaniemi 2 -voimalaitosyksikkö tulee elinkaarensa päähän vuonna 2035. Muutama vuosi ennen sitä Kuopion Energialla pitää päättää, miten energia jatkossa tuotetaan.

Energiateollisuus ry:n johtaja Janne Kerttula kannustaa energiayhtiöitä auttamaan asiakkaitaan vähentämään hiilidioksidipäästöjään. – Esimerkiksi teolliset asiakkaat saattavat vielä olla riippuvaisia fossiilisista polttoaineista. Näiden prosessien kehittämisessä energiayhtiöt voivat olla tukena, hän sanoo.

Sähkö potentiaalisin tulevaisuuden energiantuottaja

Energiateollisuuden Janne Kerttula kertoo, että käynnissä on ainutlaatuinen muutos kaukolämmön historiassa. Se on sähkön käyttö. Sen sijaan, että voimalaitoksella tuotettaisiin lämpöä polttamalla raaka-ainetta, lämpöä tuotettaisiinkin sähkökattilan avulla.

– Eurooppaan on syntynyt sähkökattilakapasiteettia parissa vuodessa. Se liittää kaukolämmön sähkömarkkinaan ja uusiutuvan energian murrokseen. Tämä on win-win-tilanne, koska samanaikaisesti hyödynnetään edullisia energian hintoja kaukolämmön tuotannossa ja saadaan joustoa sähkömarkkinoille, Kerttula selittää. 

Kuopion Energialla on meneillään hanke, jossa selvitetään investointia sähkökattilaan. Sähkön valjastamisessa lämmöntuotantoon on kuitenkin omat haasteensa. Moni energiayhtiö, kuten Kuopion Energia, tuottaa samassa laitoksessa sekä sähköä että lämpöä. Jos lämpö tuotettaisiin sähköllä, ennen sähköä tuottavasta laitoksesta tulisikin sähkön kuluttaja. Tämä aiheuttaa haasteita sähköverkossa.

– Sähkön ja lämmön yhteistuotanto on meillä ansaittu ylpeyden aihe. Energia-alan sisällä on erilaisia näkemyksiä siitä, miten siitä voisi pitää kiinni. Verkkoon tarvitaan joustavuutta. Pitää valita sellainen sähköntuotantomuoto, jota hallitaan niin, että voidaan valita, milloin sähköä tuotetaan, Kerttula pohtii.

Tällaisia tuotantomuotoja ovat esimerkiksi vesi- ja ydinvoima.

Kaukolämpöverkko mahdollistaa lämmönjakelun tulevaisuudessakin

Sähkön lisäksi esimerkiksi pienet modulaariset ydinvoimalat ovat mahdollinen kaukolämmön lähde. Kuopion Energiallakin on meneillään pienydinvoimaselvitys. Kerttula ennustaa, että niitä alkaa tulla varsinaisesti markkinoille 2030-luvun vaihteessa.  

– Mielenkiinnolla seuraan sääntelyä ja tekniikan kehitystä. Tällä hetkellä pienydinvoimaloilla olisi paikkansa lämmöntuotannossa, Kerttula pohtii.

Energia-alan aitiopaikaltaan EHP:ssä Kerttula näkee erilaisia kehityskulkuja ympäri Eurooppaa. Venäjän sota Ukrainassa ja sen aiheuttama energiakriisi on vauhdittanut EU-maiden siirtymää pois fossiilisista polttoaineista, kuten maakaasusta. Esimerkiksi Alankomaissa rakennetaan kaukolämpöverkkoa, jolla paikattaisiin riippuvuutta maakaasusta. Puolassa korvataan kivihiiltä biomassalla ja uusiutuvalla sähköllä.

Hukkalämpöä syntyy paljon esimerkiksi Euroopan suurilla teollisuusalueilla ja datakeskuksissa. Tulevaisuudessa hukkalämpöä syntyy myös teollisuuden tarpeisiin valmistettavan vedyn tuotannon yhteydessä.

– Suomessa tulevaisuus rakentuu sähkölle ja hukkalämmölle. Datakeskukset ja kauppakeskusten jäähdytys ovat siinä kasvavia voimavaroja. Ainoa hukkalämmön hyödyntämistapa on kaukolämpö. Kaukolämpöverkko on myös hyvä energiavarasto, Kerttula toteaa. 

Kuopioon ei kuitenkaan odoteta suuria datakeskuksia. Hukkalämpöä suurempi potentiaali kaupungissa on sen sijaan pienydinvoimaloilla. Kuopioon kaavaillaan kahta 50 MW:n yksikköä. Lämmön tuotantotavasta riippumatta olemassaoleva kaukolämpöverkko kuljettaa lämmön sinne, missä sitä tarvitaan.

Kuopion Energian tuotantojohtaja Peter Seppälä kertoo, että Kuopion Energialla on iso rooli kotikaupunkinsa hiilijalanjäljen pienentämisessä. – Myös asiakkaamme tekevät osansa esimerkiksi investoimalla energiatehokkaisiin ratkaisuihin rakentamisessa, hän sanoo.

Vaihtoehtoiset polttoaineet kannattavia sijoituskohteita

Peter Seppälän näkemyksen mukaan siirtymä turpeesta muihin polttoaineisiin tapahtuu Kuopion Energialla samaa tahtia kuin muissakin Suomen kaupungeissa.

– Päästökauppa aiheuttaa sen, että turpeesta luopuminen kannattaa taloudellisesti, Seppälä toteaa.

Myös puupolttoaineen hinta on noussut muun muassa Venäjän tuonnin loputtua, mikä tekee muista ratkaisuista suhteessa kilpailukykyisempiä. Kerttulan näkemyksen mukaan puumateriaalin hyödyntämisen huippu on saavutettu.

– Markkinatalous nostaa esiin uusia ratkaisuja, joihin kannattaa investoida. Suomen kokoluokassa puupolttoaineen käyttö säilyy kuitenkin osana kokonaisuutta, hän ennustaa. 

Seppälä toteaa, että vuosi 2035 on takaraja uusille investoinneille. Prosessit ovat pitkiä ja eri vaihtoehtoja selvitetään koko ajan. Se on ainakin varmaa, että kaukolämpöverkosta pidetään kiinni.

– Hyödynnämme olemassaolevaa infrastruktuuria riippumatta siitä, millä lämpö tuotetaan. Tulevaisuudessa kaukolämpöverkko voisi toimia kauppapaikkana, jos käyttökohteissa syntyy ylimääräistä lämpöä, Seppälä kertoo.

Kaukolämpöverkko on eurooppalaisesta näkökulmasta ainutlaatuinen.

– Kaukolämpö saattaa monelle olla itsestäänselvyys tai sitä voidaan pitää vanhanaikaisena. Suomalainen kaukolämpö on kuitenkin huipputeknologiaa ja kilpailuvaltti, joka on ylpeyden aihe meille, jotka keskustelemme energia-asioista Euroopassa, Kerttula sanoo.

Teksti: Aino Soutsalmi
Kuvat: Jenna Naapanki ja Pekka Hannila