Sähkön toimitusvarmuuteen pitää panostaa

Energiakriisi on nostanut sähköverkkojen merkitystä. Suomesta on tulossa niiden ansiosta myös houkutteleva investointikohde. Sähkökatkojen todennäköisyys on pienentynyt vuosi vuodelta, kiitos kattavan, vahvan, toimivan ja yhtenäisen sähköverkon.

Energiateollisuus ry:n teettämässä energia-asennetutkimuksessa kysyttiin tällä kertaa myös vastaajien näkemyksiä sähköverkoista. Osa tutkimuksesta julkaistiin syksyllä, mutta tieto asenteista verkkopalvelua kohtaan julkaistiin nyt ensimmäisen kerran.

Kysyttäessä kohtuullisen sähkökatkon pituutta merkittävä enemmistö vastaajista piti jo yli kahden tunnin katkoa kohtuuttomana. Noin kolmannes rajaisi kohtuullisen katkon mitan alle tuntiin.

Mahdollisen sähköpulan uhatessa kaavaillut, kiertävät kahden tunnin sähkökatkot tuntuvat monelle katkottomaan sähkönjakeluun tottuneista ihmisistä liian pitkiltä. Nyt tiedämme, ettei tällaisia sähkökatkoja ole tähän mennessä tarvittu ja ne näyttävät päivä päivältä epätodennäköisimmiltä.

Kotitaloudet ovat olleet hyvin mukana sähkökatkoriskin ehkäisemisessä alentamalla sähkönkulutustaan ja siirtämällä kulutustaan hiljaisimmille tunneille. Toivottavasti kohtuullisesta sähkönkäytöstä ja käytön siirtämisestä hiljaisimmille tunneille on tullut tapa, jolla vastataan uusien päästöttömien sähköntuotantomuotojen tuomiin haasteisiin sähköntuotannon vaihteluista.

Myrskystä alkoi nopea parannustyö

Ilmastonmuutoksen tuomiin sään ääriolosuhteisiin herättiin toden teolla, kun vuoden 2011 Hannu ja Tapani -myrskyt katkoivat sähköt sadoilta tuhansilta suomalaisilta jopa useiksi päiviksi.

Eduskunta sääti lait, jotka velvoittivat sähköverkkoyhtiöt nopeuttamaan tahtia sähköverkkojen uusimisessa. Suomalaiset verkkopalveluyhtiöt ovat uusineet ja parantaneet jakeluverkkoja esimerkillisesti ja katkoja on saatu sekä lyhennettyä että vähennettyä.

Katkojen vähentämiseen on päästy maakaapeloimalla johtoja, siirtämällä johtoja teiden varsille ja panostamalla johtokatujen vierimetsän hoitoon sekä viankorjaukseen ja verkostoautomaatioon. Verkkopalveluista vastaavat yhtiöt ovat investoineet sähköverkkoihin jopa miljardi euroa vuodessa ja töitä tehdään edelleen, kuten valtaosa suomalaista toivoo.

Ina Lehto painottaa verkkoinvestointien tärkeyttä. Suomessa sähkönsiirto toimii, mikä on perusedellytys siirryttäessä entistä päästöttömämpään sähköntuotantoon. Toimivat energiaverkot houkuttelevat myös sijoittajia maahamme.

Sähkön saannin merkitys on ymmärretty

– Kiertävät sähkökatkot ovat herättäneet huolta varsinkin kaupungeissa, koska niissä sähkön jakelun keskeytyminen on todella alkanut olla kaukaista historiaa tehtyjen investointien ja muiden verkon kehittämistoimenpiteiden vuoksi, toteaa Energiateollisuus ry:n johtava asiantuntija Ina Lehto.

– Kansalaisten huoli sähkön toimitusvarmuudesta kannustaa investoimaan verkkojen kehittämiseen jatkossakin, samalla kun toivomme, ettei sähköpulasta aiheituvia katkoja tarvitse toteuttaa kuluvan talven aikana.

Investoinnit saivat tukea myös tutkimukseen vastanneilta. Kysyttäessä sähköverkkojen toimitusvarmuudesta jopa 60 prosenttia vastaajista oli sitä mieltä, että toimitusvarmuuteen kannattaa investoida, vaikka se nostaisi sähköverkkopalvelun kustannuksia. Väitteen ”sähköverkkoihin on pakko investoida ja niitä täytyy kehittää nykyistä paremmiksi, jotta yhteiskunnan sähköistäminen ylipäätään olisi mahdollista” kanssa täysin tai jokseenkin samaa mieltä oli kolme neljännestä vastaajista.

Suomalaisten sähköverkkojen vahvuuksia ovat vähäisten ja lyhyiden katkojen lisäksi se, että maan sisäisiä pullonkauloja ei ole. Muut Pohjoismaat ovat joutuneet jakautumaan useisiin hinta-alueisiin sen takia, että siirtoyhteydet eivät ole riittäviä maiden sisällä. Esimerkiksi Pohjois-Ruotsissa on runsaasti vesivoimaa ja vain vähän ihmisiä. Kun sähköä ei saada toimitettua etelään, saattaa Malmössä hyvinkin olla kymmenkertainen sähkönhinta Kiirunaan verrattuna.

Toimivat sähköverkot tuovat työtä ja investointeja

Sujuvat siirtoyhteydet, ja jatkuvat investoinnit niihin, tukevat vedyn ja sille perustuvan hiilineutraalin teollisuuden, kuten teräksen ja lannoitteiden, tuotantoa.

Investoinnit sähkönsiirtoverkkoon ovat myös edellytys tuuli- ja aurinkovoiman kasvulle. Paikallisesti lämmityksen ja liikenteen sähköistyminen sekä aurinkopaneelien aiheuttama lisäkuorma kasvattaa investointitarvetta jakeluverkoissa edelleen.

– Verkkoihin ei todellakaan olla investoitu huvin vuoksi, Lehto toteaa. 

– Toimitusvarmuuden jatkuvan parantumisen lisäksi olemme onnistuneet luomaan sähköjärjestelmän, joka mahdollistaa yhteiskunnan sähköistymisen, niin kotitalouksissa kuin teollisuudessa, ja tekee Suomesta jatkuvasti houkuttelevamman investointikohteen. On tärkeää, että tehdyllä työllä on kansalaisten tuki, Lehto jatkaa.

Teksti: Ari J. Vesa
Kuvat: Jape Tiitinen ja Pekka Hannila