Suomalaisen sähkön- ja lämmöntuotannon päästöt laskivat

Energiateollisuus ry:n sähkö- ja kaukolämpötilastot vuodelta 2024 kertovat suomalaisen energiateollisuuden panostuksista tuotantoon. Tuotannon päästöt ovat laskeneet ja loputkin päästöt putoavat vauhdilla.

Sähköntuotannossa päästöt ovat esimerkiksi vähentyneet noin kymmenesosaan vuoden 2010 tasosta. Vuodesta 2018 lähtien päästöjen vähenemä on edennyt tasaisesti alas ja puhtaan sähkön osuus oli viime vuonna 95 prosenttia.

Kaukolämmön päästöt laskevat edelleen nopeasti ja myös siellä oli merkittävää laskua vuonna 2024. Polttoaineita korvataan sähköön perustuvilla ratkaisuilla. Uusiutuvien energialähteiden ja hukkalämpöjen osuus on moninkertaistunut vuodesta 2010. Maamme vahva ja toimiva kaukolämpöjärjestelmä tukee myös sähkömarkkinoita ja ilman kaukolämpöä olisi sähkön hintavaihtelu merkittävästi suurempaa.

Ydinvoima kärjessä, tuulivoima ohitti vesivoiman

Maamme suurin sähköntuotantomuoto oli viime vuonna edelleen ydinvoima, jolla tuotettiin 39 prosenttia sähköstä. Tuulivoima kiilasi ensimmäistä kertaa ohi vesivoiman toiseksi suurimmaksi tuotantomuodoksi. Tuulella tuotettiin 25 prosenttia sähköstä, vedellä 18 prosenttia.

Myös sähköntuotantomuotojen häntäpäässä tapahtui muutoksia. Aurinkovoiman osuus kohosi lähes puoleentoista prosenttiin. Fossiilisten polttoaineiden käyttö jäi vähäiseksi. Kaasulla, hiilellä ja muilla fossiilisilla tuotettiin yhteensä 2,7 prosenttia sähköstä. Ne toimivat lähinnä kylmimpinä pakkaspäivinä lämmöntuotannon sivutuotteena.

Sähköntuotanto on pudonnut maamme päästölähdevertailussa häntäpäähän. Sen päästöt olivat vuonna 2024 1,9 Mt hiilidioksidia, kun esimerkiksi tieliikenteen päästöt nousivat lähes 9 Mt:iin, teollisuuden kymmeneen ja maatalouden 6 Mt:iin. Aikoinaan sähköntuotanto oli suurin päästölähde, mutta alan investoinnit ja muut panostukset näkyvät nyt pudonneina päästöinä.

– Olimme takavuosina merkittävä päästöjen lähde, mutta nyt roolimme on muuttunut päästöjen vähentämisen mahdollistajaksi, toteaa Energiateollisuus ry:n toimitusjohtaja Jukka Leskelä.

Puhtaan sähkön avulla myös esimerkiksi teollisuuden ja liikenteen päästöjä saadaan vähennettyä.

Sähköntuotannon päästöt vähenevät edelleen

– Odotamme, että sähkön päästöt jatkavat laskuaan tänäkin vuonna. Päästöttömällä sähköllä saadaan muutkin sektorit puhtaiksi, ja uusia investointeja Suomeen, painottaa Leskelä.

Sähköntuotannossa tehtiin uusia ennätyksiä vuoden 2024 aikana. Sähköntuotannon ennätys 14 369 megawattia syntyi tammikuun 26. päivän aikana. Tuulivoiman tuotantoennätys 6 922 megawattia kirjattiin marraskuun 20., ja aurinkovoiman 783 megawattia kesäkuun 27. päivä. Sekä tuuli- että aurinkovoimaa rakennettiin edelleen lisää vuoden 2024 aikana.

Ydinvoiman tuotanto väheni verrattuna edelliseen vuoteen. Vuonna 2023 ydinvoimalla tuotettiin 42 prosenttia Suomessa tuotetusta sähköstä. Viime vuonna ydinvoiman osuus oli 39 prosenttia. Lasku johtuu pääosin voimalaitosten pitkistä vuosihuolloista. Toinen taustatekijä oli halpa sähkö, ydinvoimaa ei ajettu täydellä teholla koko vuotta.

Uuden tuotantokapasiteetin rakentaminen jatkuu. Nyt panostetaan myös sähkönjakeluverkkoihin,

jotka ovat tärkeitä energiankäytön puhdistumisessa ja siirtymisessä päästöttömään sähköön.

– Verkkoinvestoinnit ovat nyt tärkeämpiä kuin koskaan paitsi kaupunkien sähkönkäyttäjien, myös puhtaan siirtymän mahdollistamien investointien näkökulmasta, korostaa Leskelä.

Suomen Uusiutuvat ry:n tilastoinnin mukaan on maahamme suunnitteilla 285 teollisen kokoluokan aurinkovoimahanketta. Eri vaiheissa olevia hankkeita on tällä hetkellä yhteensä 23,3 GW edestä. Myös maamme tuulivoimahankeportfolio on merkittävä: suunnitteilla on 61,8 GW tuulivoimaa maalle ja 46,1 GW merelle.

Kaukolämmön päästöt laskevat

Uusiutuvan energian osuus jatkoi kasvuaan kaukolämmön tuotannossa vuonna 2024, ilmenee Energiateollisuus ry:n julkaisemista tilastoista. Hiilidioksidineutraaleiksi energialähteiksi on laskettu energialähteet, joiden hiilidioksidivaikutusta ei raportoida lämmön tuotannossa. Bioenergian ilmastovaikutus lasketaan maankäyttösektorilla ja kaukolämmöntuotantoon käytetyn sähkön päästöt sähköntuotannossa.

Uusiutuvien energialähteiden, hukkalämpöjen ja sähkökattiloiden osuus nousi edellisvuoden 70 prosentista 73 prosenttiin. Hukkalämmöt, mukaan lukien lämpöpumpuilla tuotettu lämpö, sekä jäteveden, savukaasujen ja kaukojäähdytyksen paluuveden talteenotto, nostivat osaltaan vähäpäästöisen tuotannon osuutta.

Sähkökattiloiden käyttö kaksinkertaistui edelliseen vuoteen verrattuna. Vuonna 2024 sähkökattiloilla tuotettiin lämpöä 1,5 terawattituntia, noin neljä prosenttia kaikesta kaukolämmöstä. Sähkökattilat korvaavat perinteisiä polttoaineita ja vähentävät polttoaineiden käyttöä halvan sähkön päivinä, jolloin niiden osuus tuotetusta lämmöstä on suuri.

Lämmöntuotannon päästöt putoavat lähelle nollaa

Kaukolämmön tuotannon hiilidioksidipäästöt olivat viime vuonna 2,5 miljoonaa tonnia, mikä on 19 prosenttia vähemmän kuin edellisvuonna. Kokonaispäästöt ovat laskeneet merkittävästi vuosien saatossa, ja ominaispäästöt tuotettua energiayksikköä kohden ovat laskeneet 65 prosenttia vuoteen 2010 verrattuna. Monella paikkakunnalla kaukolämpö on jo nyt lähes päästötöntä.

– Olemme kaukolämmön päästöjen suhteen tavoiteaikataulussa, ne putoavat hyvin lähelle nollaa tämän vuosikymmenen aikana, kertoo Energiateollisuus ry:n johtaja Janne Kerttula.

– Lämmityksen sähköistyminen ja hukkalämpöjen lisääntyvä talteenotto tulee myös vähentämään muuta ympäristöön kohdistuvaa kuormitusta.

Suomen yleisimmällä lämmitysmuodolla, kaukolämmöllä on tärkeä vaikutus sähkön hintaan kovimmilla pakkasilla, koska kaukolämpö tasoittaa sähkön kysyntähuippuja lämmityskaudella. Myös vuonna 2024 kaukolämmön ja sähkön kulutuspiikit osuivat samoihin ajankohtiin, mikä kertoo kaukolämmön roolista sähköjärjestelmän tasapainottajana.

– Jos kaukolämmön asiakkaat siirtyisivät sankoin joukoin käyttämään kiinteistökohtaisia sähköön perustuvia lämmitysratkaisuja, sähköstä voisi todella tulla pulaa kovimmilla pakkasilla, painottaa Kerttula.

Lähteet: Energiateollisuus ry, Helen open data 2024 -ennakkotiedot, Tilastokeskus.

 

Teksti: Ari J. Vesa
Kuva: Shutterstock