Leivinpaperilla suojaat astiat ja sähkölaitteet

Tiedätkö mitä eroa on voipaperilla ja leivinpaperilla?

Leivinpaperi on parhaimmillaan rasvatiivis, silikonoitu ja hyvin korkeita ruuanlaittolämpötiloja kestävä ruuanlaittoa helpottava apuväline. Perinteinen käyttöalue on leivonta, mutta leivinpaperi sopii myös moneen muuhun tarkoitukseen.

Parhaimmillaan leivinpaperin käyttö säästää kodissa vedenlämmitykseen käytettävää energiaa, koska grillien, työtasojen, uunipeltien, vuokien ja muiden astioiden puhdistaminen ei vaadi sitä käytettäessä runsasta vedenkäyttöä.

Voit suojata rasvatiiviillä ja tarttumattomalla leivinpaperilla uunipellin lisäksi esimerkiksi vuuan uuniruokia valmistaessasi tai paistaa sen päällä paistinpannulla ilman rasvaa. Leivinpaperi sopii myös grillin suojaksi, estäen valmistettavan ruuan kiinni tarttumisen. Leivinpaperia voidaan käyttää myös ruokaa keitettäessä tai höyrytettäessä laittamalla kypsennettävä ruoka leivinpaperista tehtyyn nyyttiin.

Työtasoilla ja leikkuualustoilla leivinpaperi suojaa ja estää niiden värjäytymisen ja bakteerien sekä hajujen tarttumisen.

Leivinpaperin avulla voi paistaa rasvattomasti. Pannu pysyy puhtaana ja ruokaan ei tule ylimääräistä rasvaa.

Esimerkiksi helposti rikkimenevän kalan voi laittaa leivinpaperista tehtyyn ”taskuun”. Kun taskuun jättää ylöspäin käännetyn ”lipan”, saa paistettavan kalapalan käännettyä käsin.

Paistettavat ruuat saavat leivinpaperin sisällä kauniin pinnan. Leivinpaperitaskuissa ja -nyyteissä saa samaan aikaan tehtyä erilaisia ruoka-annoksia, jos samassa perheessä noudatetaan eri ruokavalioita.

Kestävyys todellisessa käytössä

Työtehoseura TTS testasi vuoden lopulla muutamia markkinoilta löytyviä leivinpapereita. Testin tarkoituksena oli vertailla erilaisten leivinpapereiden kestävyyttä todellisia käyttötilanteita vastaavissa kokeissa 50 cm leveällä lattialiedellä. Perinteisten leivinpapereiden lisäksi kokeiltiin kestoleivinpaperia.

Leivinpaperi on rasvatiivis, silikonoitu ja lämmönsietokykyinen paperi, jossa on tarttumaton pinta. Kaikki kokeillut perinteiset leivinpaperiarkit olivat samankokoisia, 38 x 42 cm ja pakkauksissa oli 24–30 arkkia. Pakkausten hinnat olivat 0,84–1,30 euroa, joten arkin hinta oli 3,5–6 senttiä. Kestoleivinpaperi oli hieman pienempi kuin muut leivinpaperit, 33 x 43 cm. Se on kuitenkin riittävän suuri useimpien uunien leivinpelleille.

Kestoleivinpaperin hinta käyttökertaa kohden on 0,05 senttiä, jos se kestää valmistajan lupaamat tuhat käyttökertaa. Testattuja leivinpapereja myydään myös 10–22 metrin rullissa (0,95–2,69 euroa). Niiden hinta on suunnilleen sama kuin arkkien käyttökertaa kohden (4–5 senttiä/kerta), mutta niistä saa leikattua sopivan kokoisen palan pellille ja uunivuokaan tai kääreeksi esim. höyrytettävän kalan tai kasvisten ympärille.

Valmistajat ilmoittivat leivinpapereiden lämmönkestoksi 220–260 astetta. Alhaisimmat ilmoitetut lämmönkestot, 220 astetta olivat Iisi- ja Aromata-leivinpapereilla. Korkein ilmoitettu lämmönkesto oli Opan kestoleivinpaperilla 260 astetta.

Leivinpaperit, lukuun ottamatta kestolevinpaperia, ovat kompostoituvia ja biohajoavia.  

Leivinpaperilla on hyvä suojata myös uunivuoka. Näin ruoka ei tartu vuokaan ja pesuntarve vähenee minimiin.

Hyvä lämmönkesto

Leivinpapereiden lämmönkestoa testattiin paistamalla karjalanpiirakoita leivinpaperipakkauksen käyttöohjeen mukaisesti 220 asteessa Aromata ja Iisi leivinpapereilla sekä 250 asteessa Fredman, Rainbow, Saga ja kestoleivinpapereilla. Jokaista paperia käytettiin kolme kertaa. Paperit tummenivat tuotteiden ympäriltä jo ensimmäisellä paistokerralla, mutta paperit kestivät hyvin kolme käyttökertaa. Etenkin 220 asteessa ”paistettuja” papereita voi hyvin käyttää useampiakin käyttökertoja. Käytetty lämpötila vaikuttaa paperin kestoon. Kestoleivinpaperi kesti 250 astetta erittäin hyvin. Paperiin ei jäänyt mitään jälkiä.

Lisäksi raakapakastepiirakoita paistettiin 300 asteessa yhden kerran. Paperit tummuivat ja haurastuivat riippumatta suositellusta lämmönkestosta ja tuskin kestäisivät toista paistokertaa. Tuotteiden asettelu paperin päälle vaikuttaa tulokseen. Tuotteiden ympäriltä paperi palaa eniten. Kestoleivinpaperia ei suositella käytettävän yli 260 asteen lämmössä.  

Rasvan läpäisevyydessä eroja

Leivinpapereiden rasvanläpäisemättömyyttä testattiin kypsentämällä pienehkö määrä marinoituja kanan siipiä. Paistolämpötilana käytettiin sekä 225 astetta, 9 siipeä, että 250 astetta, 6 siipeä, joka oli siipien suositeltu kypsennyslämpötila.

Iisi ja Rainbow päästivät rasvaa jonkin verran läpi ja Aromatakin hieman. Saga, Fredman ja kestoleivinpaperi toimivat moitteetta. Yleensä kanansiipiä paistetaan kerralla isompi määrä, joten on oletettavaa, että isommalla määrällä myös rasvakuorma pellillä on suurempi ja erot selvempiä.

Kestoleivinpaperin puhdistaminen on helppoa joko pyyhkimällä tai pesemällä lämpimällä vedellä ja astianpesuaineella. Rasvan poistaminen sujuu kuitenkin paremmin, jos puhdistamiseen käyttää astianpesuainetta. Kestoleivinpaperiin jäi kuitenkin pysyvät rasvatahrat paistetuista tuotteista.

Voipaperilla oma käyttötarkoitus

Voipaperi näyttää samalle kuin leivinpaperi, mutta se ei sovellu samaan käyttötarkoitukseen. Voipaperilla ei kuitenkaan ole tarttumatonta pintaa. Voipaperi ei sovellu leivontaan tai ruoanlaittoon, kun vaaditaan tarttumatonta pintaa.

Voipaperi on kosteudenkestävä ja sitä käytetään esimerkiksi lihan ja kalan marinoinnissa, graavauksessa ja suojauksessa. Sitä voidaan käyttää myös eväiden kääreenä ja suojamassa leikkuulautaa voimakastuoksuisilta tai värjääviltä elintarvikkeilta. Voipaperi soveltuu myös askarteluun.

Käytännön vinkkejä leivinpaperin käyttöön.

Testin suorittivat Anne Korhonen ja Sari Liski-Markkanen TTS Työtehoseurasta. 

Teksti: Ari J. Vesa
Kuvat: Rodeo ja Ari J. Vesa