Sähköä ja lämpöä riittää kaikissa olosuhteissa

Suomalainen energiajärjestelmä kykenee käyttämään monipuolisesti erilaisia energialähteitä ja energiaraaka-ainetta. Järjestelmä kestää vakavatkin häiriötilanteet. Alan toimijoita edustava Energiateollisuus ry vakuuttaa, ettei suomalaisten sähkön ja lämmönsaanti vaarannu, vaikka kaikki energiatoimitukset Venäjältä loppuisivat. Energiatoimitusten loppuminen voi kuitenkin vaikuttaa kaikenlaisen energian hintaan.

Tuonnin päättyminen Venäjältä kuormittaa sähköjärjestelmää, mutta toisin kuin tutkijat esittävät, ei vaaranna sitä. Viime vuonna Suomessa kulutetusta sähköstä tuotiin Venäjältä reilut kymmenen prosenttia. Samaan aikaan Viroon vietiin lähes sama määrä sähköä, Viron lopetettua sähköntuonnin idästä. Vuonna 2020 Venäjältä tuotiin sähköä alle neljä prosenttia kulutuksesta, koska pohjoismainen sähkö oli ennätyksellisen halpaa

– Sähkökauppaa käydään markkinoilla ja hinta ohjaa ostokäyttäytymistä samaan tapaan kuin ruokakaupassakin, toteaa Energiateollisuus ry:n sähkömarkkinoista vastaava johtaja Pekka Salomaa. – Jos Venäjältä ei tuoda sähköä, katetaan kysyntä muulla sähköllä. Ja vaihtoehtoja on tarjolla.

Viidennes sähköstä ulkomailta

Suomessa kulutetusta sähköstä noin viidennes on kuluneina vuosina tuotu ulkomailta, erityisesti Ruotsista sekä vähemmän Norjasta ja Venäjältä.

Juuri käyttöön otettu Olkiluoto 3 ja tuulivoiman lisääminen nostavat energiaomavaraisuutta merkittävästi. Suomi on edelleen osa yhteispohjoismaisia ja eurooppalaisia sähkömarkkinoita, joten maakohtaisen sähköpulan näkymä voi perustua vain siirtoyhteyksien riittämättömyyteen. Siirtoyhteyksiä maiden välillä kehitetään jatkuvasti.

Lisäksi Suomen sisäinen sähköverkko on tehtyjen ja suunniteltujen investointien ansiosta hyvässä kunnossa, ja maan sisäiset pullonkaulat tai riskikohteet ovat hallinnassa.

Sähköä tuodaan eniten Pohjois-Ruotsista, josta on Suomen tilanteesta poiketen, riittämättömät siirtoyhteydet Etelä-Ruotsiin. Ruotsin sisäisten siirtoyhteyksien heikkous on johtanut erittäin suuriin hintaeroihin Etelä- ja Pohjois-Ruotsin välillä.

– Vaikka voitaisiin ajatella yksittäisten valtioiden alkavan rajoittaa energianvientiä toimitusvarmuussyistään naapurimaihin, ei Ruotsin tilanne paranisi estämällä vientiä Pohjois-Ruotsista Suomeen. Ruotsi ei pystyisi kuitenkaan hyödyntämään viemättä jäävää energiamäärää omalla alueellaan, maan sisäisistä sähköverkon rajoitteista johtuen.

Eurooppa on yhdessä vahvempi myös sähkön riittävyyden varmistamisessa kuin yksittäiset maat yksin. Ja tämä ymmärretään myös eurooppalaisissa demokratioissa.

Ei ajankohtaista huolta sähkön riittävyydestä

– Meillä ei ole ajankohtaista huolta sähkön riittävyydestä, mutta energian hinta tulee olemaan hyvin vaihteleva lähitulevaisuudessa, Salomaa toteaa.

– Manner-Euroopan hintakriisi heijastuu siirtoyhteyksien myötä myös pohjoismaisille sähkömarkkinoille, vaikka energiakriisin myötä kallistuneiden fossiilisten polttoaineiden osuus pohjoismaisesta sähköntuotannosta on hyvin vähäinen. Tässä joudumme vähän maksamaan toisten synneistä, linjaa Salomaa.

Huonoimpien skenaarioiden toteutuminen edellyttäisi käytännössä huomattavasti nykyistä vakavampaa ja myös Suomea ja Ruotsia suoraan koskevaa kriisitilannetta. Jos ulkomaankauppa olisi laajasti häiriintynyt, todennäköisesti myös kotimaisesta energiaintensiivisestä teollisuudesta osa keskeyttäisi toimintansa – muistakin kuin sähkön riittävyyssyistä. Tällöin kotimainen sähkön kysyntä tietenkin vähenisi olennaisesti.

Tilanteisiin varaudutaan

On tärkeää, että erilaisiin tilanteisiin varaudutaan ja mietitään ratkaisuja. Silti olisi toivottavaa, että skenaarioita laadittaessa huomioitaisiin laajemmin erilaisia kysyntään ja tarjontaan vaikuttavia tekijöitä.

– Suomi on pidemmällä vihreässä siirtymässä kuin Manner-Eurooppa, sillä fossiilisten polttoaineiden osuutta on korvattu bioenergialla, tuulivoimalla ja Olkiluoto kolmosen myötä myös ydinvoimalla, sanoo Salomaa.

– Tämä helpottaa tilannettamme verrattuna melkeinpä mihin tahansa muuhun Euroopan maahan verrattuna, pois lukien läheisimmät energiakumppanimme Ruotsi ja Norja.

Kaukolämmön tuotanto monipuolista

Suomalainen kaukolämpöjärjestelmä on ainutlaatuisen monipuolinen. Lämmöntuotanto on monipuolista ja vaihtoehtoisia energialähteitä on runsaasti käytössä. Siksi sielläkään ei ole näköpiirissä ongelmia erikoistilanteissakaan.

Monissa yhtiöissä on panostettu jo vuosia kiertotalouteen ja paikallisiin energialähteisiin. Toiminta pyörii ympäristöystävällisesti paikallisesti tuotetulla ja kerätyllä hakkeella ja muilla puun sivuvirroilla, hukkalämmöillä sekä muulla puhtaalla paikallisenergialla.

Suomessa käytettävästä puuenergiasta on vain osa metsähaketta. Metsähaketta tuotiin Suomeen 4,4 miljoonaa kuutiometriä vuonna 2020. Tästä 3,6 miljoonaa kuutiometriä tuotiin Venäjältä. Metsähaketta käytetään kaukolämmön tuotannossa ja sellun valmistuksessa.

– Tuontitilastoissa energiahaketta ja selluhaketta ei ole eroteltu toisistaan. Siksi emme tiedä tarkasti, mikä osa Venäjältä tuodusta metsähakkeesta päätyy energiakäyttöön, kertoo Luonnonvarakeskuksen yliaktuaari Tuomas Niinistö.

Venäläisen energiapuun korvaaminen kotimaisin toimin ei ole vaikeaa. Joillakin alueilla hankinta voi kuitenkin hankaloitua, kun energiapuuta on kuljetettava tavanomaista pidempiä matkoja.

Suomessa energiapuuta käytetään pääasiallisesti kaupunkien ja taajamien kaukolämmön tuotannossa.

Teksti: Ari J. Vesa, Adato viestintä
Kuva: Scanstockphoto