Kaukolämmön merkitys on noussut

Venäjän hyökkäyssodan aiheuttama energiakriisi ravisteli lämmitysmarkkinoita. Kaukolämmön ja kaukolämpöalan ja yleisesti koko energia-alan vahvan osaamisen ansiosta maamme selvisi energiakriisistä monia muita maita paremmin. Energiateollisuuden järjestämillä Kaukolämpöpäivillä käytiin läpi alan vahvaa kehitystä ja panostusta tulevaisuuteen.

Energiakriisi aiheutti puun kysynnän kasvua ja nosti sen hintaa. Samalla hukkalämpöjen ja sähköön perustuvien lämmitysratkaisujen käyttö lähti edelleen jatkuvaan kasvuun. Kuluneen vuoden aikana sähkökattiloilla tuotetun energian määrä on kaksinkertaistunut. Kaukolämmön rooli sähkömarkkinoiden tukena korostuu yhä enemmän.

Kaukolämpö on merkittävä osuus toimivaa energiakokonaisuutta ja etu vertailtaessa maiden energiaratkaisuja. Ei ihme, että kaukolämmöstä on kiinnostuttu myös maissa, joissa sitä ei ole käytössä. Ala on ratkaisu myös tulevaisuuden lämpimiin jaksoihin. Monen yhtiön tarjoama kaukokylmä on tehokas ja energiataloudellinen ratkaisu sisätilojen lämmönhallintaan.

Sähköön perustuva lämmöntuotanto kasvaa

Sähköön perustuvien ratkaisujen osuus kaukolämmön tuotannossa kasvaa kymmenillä prosenteilla kohti vuosikymmenen loppua. Nykynäkymän mukaan vuosikymmenen lopulla jo puolet kaukolämmöstä perustuu hukkalämpöihin ja sähkökattiloihin.

Datakeskusten ja teollisuuden tuottamat hukkalämmöt ovat edelleen vajaakäytössä. Datakeskuksien määrä on edelleen lisääntymässä ja niiden hukkalämmöt pyritään saamaan käyttöön alusta lähtien. Myös lämpövarastoja on rakennettu ja rakennetaan edelleen.

Pienydinvoima on nousussa yhdeksi kaukolämmön lämmönlähteeksi. Pienydinvoimalla saatetaan tuottaa lämpöä jo ennen kuluvan vuosikymmenen loppua. Sähkökattiloilla tuotetun lämmön volyymi on kaksinkertaistunut viime vuodesta.

Oman lisänsä lämmitykseen tuo vetytalous, jos sen avaamiin mahdollisuuksiin osataan tarttua myös poliittisesti. Vedyn tuotannon yhteydessä syntyy suuret määrät hukkalämpöä, jota voidaan hyödyntää kaukolämpöverkossa.

Polttoaineilla on tärkeä rooli

– Polttoaineilla on tärkeä rooli jatkossakin, ettei sähkön hinta nousisi pilviin, totesi Kaukolämpöpäivillä puhunut Energiateollisuus ry:n toimitusjohtaja Jukka Leskelä.

– Samalla pitää muistaa, että merkittävä osuus energiapuusta koostuu metsäteollisuuden sivuvirroista, eikä energiantuotanto näiltä osin heikennä luonnon monimuotoisuutta. Meidän on samalla tärkeää muistaa vastuullisuus ja huolehtia siitä, että myös luontoarvot tulevat huomioiduksi, korostaa Leskelä.

Energia-ala on kokonaisuus

Kuten kaukolämmön uudet lämmöntuotantotavat osoittavat, on energia-ala kokonaisuus, jossa eri energiamuodot ja niihin liittyvät prosessit tukevat toisiaan. Energia-alalla panostetaan tulevaisuuteen ja kaikkien energiavirtojen hyödyntämiseen. Energiatehokkuus on tärkeä osa-alue, jossa kaikki energiavirrat käytetään hyödyksi ja pidetään huolta päästöjen vähentämisestä sekä luontoarvoista.

Energiateollisuuden selvityksen mukaan polttamalla tuotettu lämpö vähentää sähkön kysyntää silloin, kun energiaa tarvitaan talvipakkasten takia eniten. Useimmat ei-polttavat tavat tuottaa lämpöä perustuvat tavalla tai toisella sähkön käyttöön, joten polttamisen voimakas väheneminen nostaisi sähkön hintaa silloin, kun se on muutenkin kalleinta. Pakkaskaudella sähkön kysyntää kasvattavat erityisesti kotitalouksien sähköön perustuvat lämmitysratkaisut.

– Sähkökattiloiden tuottama lämpö on kaksinkertaistunut viime vuodesta, ja suunta on edelleen ylöspäin, Leskelä toteaa ja painottaa monipuolisuuden olevan lämmitysjärjestelmän etu.

Kaukolämmitys on monipuolinen lämmitysvaihtoehto, joka pystyy hyödyntämään laajasti eri energialähteitä. Tällä varmistetaan, että lämpöä on tarjolla tarvittaessa. Kaukolämpö on tehokasta lämpöpalvelua, joka takaa asiakkaille lämmön riittävyyden eri olosuhteissa nyt ja tulevaisuudessa.

– Tuoreen tiedon mukaan kaukolämmön toimitusvarmuus on 99,98 prosenttia. Tästä pidetään kiinni jatkossakin, lupaa Leskelä.