Tuhka osana kiertotaloutta

Materiaali- ja sivuvirtojen hyödyntäminen on tärkeä osa kiertotaloutta, jolla voidaan vähentää neitseellisten materiaalien käyttöä.  Suomen hallitus on asettanut tavoitteen vahvistaa Suomen roolia kierotalouden edelläkävijänä, jolloin taloudellinen kilpailukyky ja hyvinvointi eivät enää kulje käsi kädessä luonnonvarojen käytön kanssa, vaan ratkaisut löytyvät materiaalien tehokkaasta kierrosta ja niihin liittyvistä palveluista. Kansallinen biotalousstrategia ohjaa korvaamaan fossiilisia raaka-aineita biopohjaisilla sekä hyödyntämään tuotteiden valmistusprosesseissa syntyneet materiaalivirrat muissa tuotteissa.

Metsä- ja energiateollisuudessa syntyy vuosittain reilu puoli miljoonaa tonnia puu- ja turvetuhkaa. Puu- ja turvetuhka sopii ravinteiden puolesta hyvin käytettäväksi lannoitteena, sen sijaan puhtaan turvetuhkan ravinnepitoisuus ei ole riittävä lannoitekäyttöön.  Mikäli tuhka ei sovellu lannoitteeksi, voidaan sitä hyödyntää esimerkiksi maarakentamisessa.

Kuopion Energian Haapaniemen voimalaitoksella käytetään erilaisia biopolttoaineita (metsähake, metsäteollisuuden sivutuotteet, sahanpuru) sekä turvetta. Polttoaineiden laaja kirjo aiheuttaa sen, ettei syntyvän tuhkan laatua voida ennalta tietää tarkasti. Niinpä syntyvien tuhkajakeiden laatua seurataan jatkuvasti. Näytteitä otetaan viikoittain ja kuukauden lopuksi näytteet lähetetään ulkopuoliseen laboratorioon tutkittavaksi. Tuhkille tehdään maarakennus (VNa 843/2017) - ja kaatopaikkakelpoisuusanalyysit (VNa331/2013) ja lisäksi tutkitaan niiden kelpoisuus lannoitekäyttöön. Laboratorio laatii tulosten perusteella lausunnon tuhkien kelpoisuudesta.  Vuonna 2020 syntyneistä tuhkista reilu 80 % (n. 9 800 tonnia) oli maarakennuskelpoisia, ja niistä n. 10 % hyödynnettiin väylärakenteissa. Tuhkaa hyödynnettiin myös Jätekukon kaatopaikkarakenteissa sekä Heinjoen ampumaradan meluvallissa.

Kuopion Energia on mukana useissa hankkeissa, joiden tavoitteena on edistää tuhkan hyötykäyttö. Tapion hanke Vastuullista liiketoimintaa tuhkasta keskittyy tuhkan hyötykäyttämiseen lannoitteena sekä metsäautoteiden rakentamisessa. Savonian ammattikorkeakoulun ja GTK:n hanke KOVE-PRO kehittää ratkaisuja ympäristömyönteiseen ja huomaamattomaan kaivostoimintaan synnyttämällä kotimaista osaamista kovettuvista kaivostäytöistä. Savonia-ammattikorkeakoulun, Itä-Suomen yliopiston ja Luonnonvarakeskuksen Biosfääri Pohjois-Savo -hankkeessa testataan kierrätyslannoitteiden ja maanparannusaineiden valmistusta paikallisen teollisuuden sivuvirroista.  UUMA-ohjelmien tavoitteena on ollut edistää uusiomateriaalien (kuten tuhkan) käyttöä maarakentamisessa ja vähentää siten neitseellisten luonnonvarojen käyttöä ja maarakentamisen ympäristövaikutuksia. Kuopion Energia tekee yhteistyötä myös Jätekukon ja Kuopion kaupungin kanssa, jotta löydettäisiin paikallisia maarakennuskohteita, joissa tuhkaa voitaisiin hyötykäyttää. Kuopion kaupungin resurssiviisausohjelman yhtenä tavoitteena on uusiomateriaalien käytön lisääminen maa- ja infrarakentamisessa. Lisäksi Kuopion Energia selvittää mahdollisuuksia hyödyntää syntyvää tuhka lannoitteena ja tekee jatkuvasti omia tutkimuksia, joilla pyritään selvittämään muun muassa, kuinka syntyvän tuhkan laatuun, ja sitä kautta hyötykäyttökelpoisuuteen, voitaisiin vaikuttaa.  

Seuraa uutiskanaviamme, niin kuulet lisää hankkeista.  
 

Essi Holopainen
ympäristöasiantuntija

Lähteet

https://tapio.fi/wp-content/uploads/2020/08/Tuhka-osana-kestavaa-liiketoimintaa-opas-Tapio-31082020.pdf)

https://materiaalitkiertoon.fi/fi-FI/Tavoitteet_ja_keinot/Suomen_hallituksen_kiertotaloustavoitteet

https://materiaalitkiertoon.fi/fi-FI/Tavoitteet_ja_keinot

https://tietopankki.lt.fi/kiertotalousosaajat?gclid=EAIaIQobChMIoKbg79en7wIVp0iRBR3sGwY-EAAYASAAEgLHmvD_BwE